Tekstit

Joulu ei tule suorittamalla

Joulu ei tule suorittamalla Joulu. Sen pitäisi olla vuoden rauhallisin ja odotetuin juhla. Kynttilänvaloa, piparin tuoksua, yhdessäoloa ja sielun lepoa. Mutta kenellekään, joka on joskus yrittänyt luoda täydellisen joulun, kuva ei ehkä ole näin idyllinen. Monille meistä joulukuu muuttuu helposti kuukaudeksi täynnä suorituspaineita. Suoritusloukku  Olemme kenties nähneet sen Pinterest-tasoisen joulukodin tai Instagram-filtterin läpi hehkuvat, itse tehdyt jouluruoat. Mediassa ja mainonnassa meille syötetään kuvaa täydellisestä joulusta:  * Täydelliset lahjat: Kaikille täydellisesti persoonaan sopivat ihanat lahjat ja tietenkin upeasti paketoituna.  * Täydellinen koti: Puhdas, järjestelty ja täydelliseen joulutunnelmaan koristeltu koti.  * Täydellinen ruoka: Seitsemän lajia laatikkoa, itse leivottu kakku ja tietysti se ylikypsä kinkku.  * Täydellinen tunnelma : Hymyilevät ja rennosti ottavat perheenjäsenet, ei riitoja, vain rauhaa. Kaikilla upea jouluvaatetus pä...

Tuoksut ja tunnemuistot

Kotimme on täynnä ihanaa, voimakasta hyasintin tuoksua! Onneksi kukaan meillä ei kärsi tuoksuyliherkkyydestä. Hyasintin tuoksu on myös erittäin voimakas tunnemuistojen laukaisija, erityisesti Suomessa, missä se on perinteisesti yhdistetty voimakkaasti jouluun ja talviaikaan. Tuoksuilla on luontaisesti suora yhteys aivojen tunne- ja muistikeskuksiin (hippokampukseen ja mantelitumakkeeseen), mutta hyasintin kohdalla tämä yhteys on usein vahvistunut kulttuurisen toiston kautta. Hyasintin tuoksu ja nostalgia  * Sesonkisidonnaisuus : Suomessa hyasintit ostetaan tyypillisesti vain joulun alla. Tämän vuoksi sen tuoksu on tiukasti sidottu lapsuuden jouluihin, perheen kokoontumisiin ja tiettyyn, rauhoittavaan talven tunnelmaan.    * Kun tuoksukokemus toistuu vuosi toisensa jälkeen, siitä tulee voimakas ehdollinen laukaisija (trigger) tiettyä tunnetilaa ja ajanjaksoa varten.  * Mielialavaikutus : Hyasintin tuoksun sisältämää yhdistettä, kuten linaloolia, on tutkittu. Sen on h...

Se kasvaa mitä ruokit

Tässä elämässä kohtaamme jatkuvasti valintoja. Aivan kuten puutarhuri päättää hoitaako hän puutarhaa vai antaako rikkaruohojen vallata maan. Mekin valitsemme päivittäin minne ohjaamme ajatuksemme ja energiamme.  Kuvittele mieleesi puutarha. Tässä puutarhassa on tilaa kaikenlaisille ajatuksille ja tunteille, joita sinulla on. Mielen puutarhassa rikkaruohoja on negatiiviset ajatukset, itsesääli, uhriutuminen, pelko, kateus ja epäilykset. Kukkia ja hedelmiä tässä puutarhassa taasen on kiitollisuus, myötätunto, ilo, rakkaus, luottamus ja päättäväisyys. Jos siis keskityt jatkuvasti ongelmiin, vääryyksiin, ja siihen, mikä elämässä on vialla (rikkaruohojen kitkemisen sijaan niiden kasteleminen), negatiivisuuden juuret vahvistuvat ja leviävät. Ne valtaavat mielen puutarhan ja tukahduttavat kaiken kauniin alleen. Kun sen sijaan ruokit tietoisesti kiitollisuutta, etsit positiivisia ratkaisuja ja harjoitat itsellesi myötätuntoa, nämä hyveet kukoistavat.  Minne energiasi virtaa? Nykyaikan...

Surun alkeamia

”Myös vesi hiljentää tahtiaan kerran ja muuttaa muotoaan jääkiteiksi. Kerran myös sun surun kyyneleet muuttuu iloksi ja tämä on kaikkein kauneinta alkemiaa 🤍” Oletko koskaan tuntenut, että elämäsi on kuin virtaava joki? Kuljet eteenpäin vauhdilla, joskus rauhallisesti lipuen, toisinaan myrskyisesti kuohuen. Kun elämäämme iskee suuri suru, tuo virtaus tuntuu ehtymättömältä – kyyneleet virtaavat, tunteet vyöryvät, ja toivon rantaviiva katoaa näkyvistä. On kuitenkin olemassa syvä totuus, jonka luonto meille paljastaa. Totuus, joka sisältyy tuohon mietelauseeseen: muutos vaatii pysähtymisen. Opi hidastamaan, niin kuin vesi Vesi on jatkuvassa liikkeessä oleva elementti. Se kiitää, valuu, kastelee ja kuljettaa. Jotta siitä voi tulla jotain muuta sen on pakko hidastaa tahtiaan. Tämä on usein vaikein oppitunti meille ihmisille, jotka elämme jatkuvan suorittamisen kulttuurissa. Virrasta kiteeksi: Muutoksen välttämätön hitaus Kun olet surun keskellä, sinun sallitaan, ja sinun täytyy antaa itsel...

Nosta rimaa

Kun hyvä kohtelu tulee uudeksi standardiksesi Oletko koskaan kokenut hetkeä, jolloin joku kohteli sinua täydellisen huomaavaisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti? Se tuntui luultavasti uskomattomalta.  Tässä muutosvoimainen ajatus tähän tilanteeseen: Kun joku kohtelee sinua oikein, se on sinun uusi standardisi. Tämä yksinkertainen lause ei ole vain mukava ajatus; se on perusta itsesi arvostamiselle ja avain tyydyttävämpiin ihmissuhteisiin. Standardisi määrittävät tulevaisuutesi Meillä kaikilla on sisäinen "hyväksyttävän kohtelun mittari". Valitettavasti annamme usein alitajuisesti muiden asettaa sen tason. Olemme tottuneet anteeksiantamaan pieniä kunnioituksen puutteita, sivuuttamaan epäjohdonmukaisuudet tai tyytymään vähempään kuin ansaitsemme, koska:  * "Näin se vain on."  * "En halua olla liian vaativa."  * "Ehkä minä olen se ongelma." Mutta kun astuu elämääsi ihminen (ystävä, kollega, kumppani) ja näyttää sinulle, miltä oikea kunnioitus t...

Ruusun kauneus

Kuva
   "Ruusun kauneus ei piile pelkästään sen terälehdissä, vaan rohkeudessa kantaa myös piikit ylpeydellä" Olemme tottuneet ihailemaan ruusua sen ulkoisen kauneuden vuoksi. Sen täydellisesti kaartuvat terälehdet, hienostuneen kauniit värit ja huumaava tuoksu tekevät siitä rakkauden, arvostuksen ja herkkyyden symbolin jolla voimme myös toisiamme muistaa. Mutta harvemmin pysähdymme miettimään sitä, että tämä samainen kukka kantaa myös piikkejä – teräviä, suojaavia ja välillä jopa satuttavia piikkejä. Henkinen kasvu ja omien piikkiensä hyväksyminen Moni meistä yrittää piilottaa omat "piikkinsä" toisilta. Ne puolet itsestämme, jotka eivät sovi siloiteltuun kuvaan. Väsymys, epävarmuus, suojareaktiot, kipeät kokemukset tai joskus jopa terve viha. Mutta juuri ne tekevät meistä kokonaisia ihmisiä. Ruusu ei yritä piilottaa piikkejään. Se ei pyydä anteeksi sitä, että suojelee itseään. Silti se antaa kukkansa maailmalle avoimesti ja ylpeästi. Henkinen vahvuus ei tarkoita virheet...

Sanat ovat loitsuja

Ennen ajattelin monesta asiasta, että MUN PITÄÄ sitä, tätä ja tuota. Nykyään poimin niitä asioita elämääni joille voin sanoa MINÄ SAAN. Niissä lausahduksissa on mielestäni ihan eri taajuus ja sävy, kun niitä toistelee ääneen. Ei siis turhaan sanota, että sanat ovat loitsuja. Kannattaa etsiä omaan elämään ne asiat joita SAA tehdä ja ehkä tipauttaa pois niitä joita PITÄÄ tehdä. Tietenkin meillä on niitä pakollisia PITÄÄ juttuja kuten esimerkiksi verojen maksu, mutta aika paljon voimme itse täällä valita mitä me saadaan tehdä. Luomme elämäämme sitä mitä puhumme. Merkitystä on siis kuinka puhumme ja millä äänensävyllä niin itsellemme kuin toisillemme.   Hyvää uuden viikon alkua 💕